Palvelun ekotehokkuus kotityöyrittämisessä

 

                                                                                                 Raportti 2004

 

                                                                                                             ELIAS.fi

 

                                                            DI Asikainen Heli, MMM Härkki Taija ja environmental lawyer Simons Nina

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

                                                                                               

Tiivistelmä                                                                 www.elias.fi

 

Tämän ELIAS – kotityöpalveluraportin osan tarkoituksena on selvittää palvelujen ekotehokkuutta käsitteenä sekä tutkia mahdollisuuksia kotityöpalvelun ekotehokkuuden kehittämiseksi.

Palvelujen ekotehokkuuden perustana on tuotteiden vaihtaminen palveluun. Kuluttajan ei tarvitse välttämättä hankkia esimerkiksi pesuaineita ja välineitä, vaan hän ostaa siistin kodin palveluna. Luonnonvarojen kulutusta saadaan pienennettyä, sillä palvelun tuottaja pystyy lisäämään tuotteeseen kohdistuvaa palvelusuoritteiden määrää ja toisaalta asiakkaan hyvinvointia. Tuotteen elinkaaren aikaista materiaalin kulutusta energian tarpeet huomioiden saadaan pienennettyä, kun kuluttaja välttyy tuotteen hankkimiselta ja palveluyrittäjä keskittyy tehokkaisiin, luontoa säästäviin ja kestäviin valintoihin hankinnoissaan. Mitä suurempi hyöty saadaan pienin luontoon kohdistuvin panoksin, sitä ekotehokkaammasta palvelusta tai tuotteesta on kysymys.

 

Tekstissä on esitetty konkreettisia sovellutuksia kotityöpalvelujen ekotehokkuuden lisäämiseksi. Esimerkit on tarkoitettu yrityksille pohdittavaksi ja omaan toimintaan jalostettaviksi.   Käsikirjoituksen ovat laatineet tekniikan ylioppilas Heli Asikainen Tampereen teknillisestä yliopistosta, MMM Taija Härkki Helsingin yliopistosta ja LLB, MSc Nina Simons ENHESA Environmental Policy Centre Bryssel. 

 

Abstract

 

The objective of this paper is to clarify the concept of eco-efficiency and to develop ways to implement it in practice. The emphasis is on household services as a part of the ELIAS project. The goal is to improve the ecological and economical sustainable development in commercial practice.

 

The basis is to replace a product with a service. The consumer can avoid buying detergents and various cleaning applications by instead buying a clean home as a service. The consumption of resources reduces because the entrepreneur is able to use the product more often and more effectively and at the same time improving the well-being of the client. The material input of the product (energy needs are taken into consideration) decreases as the consumer can avoid purchasing the product and the entrepreneur concentrates in effective, nature conserving and sustainable products. The more profit we get with small ecological inputs the more eco-effective is our service or product.

 

Concrete proposals have been introduced in the text to increase the eco-efficiency of the household services. The examples have been designed for the enterprises to consider and to further develop as more suitable for their needs.

 

 

Sisällysluettelo

 

1. Johdanto. 4

 

2. Ekotehokkuus eli luonnovaratuottavuus. 4

 

3. Palvelun ekotehokkuus. 6

 

4. Käytännön sovellutuksia kodin töiden ekotehokkuuden lisäämiseksi 7

 

5. Kotitalouksien jätehuolto – myyntivaltti yritykselle?. 8

 

6. Yhteenveto. 9

 

Lähteet 9


1. Johdanto

 

Tulevien sukupolvien on pystyttävä hyödyntämään maapallon luonnonvaroja omiin tarpeisiinsa samalla tavalla kun me niitä tänä päivänä hyödynnämme. Kestävän kehityksen maailmanlaajuisesta edistämisestä päätettiin 1992 Rio de Janeirossa Yhdistyneiden kansakuntien ympäristökonferenssissa. /2/ Kestävällä kehityksellä tarkoitetaan ”maailmanlaajuisesti, kansallisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa, jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet” . /3/ 

 

Kestävä kehitys sisältää kolme ulottuvuutta: ekologisen, yhteiskunnallisen ja kulttuurillisen. /3/ Kestävä talouden kehittyminen edellyttää ekologista kestävyyttä. Yhteiskunnallinen kestävä kehitys on puolestaan edellytys muun muassa kulttuurien moninaisuuden säilymiselle ja kehittymiselle. Ekotehokkuus liittyy ensisijaisesti kestävän kehityksen ekologiseen ja taloudelliseen osaan . /5/

 

Ympäristömyötäisen ajattelun on lähdettävä kuluttajasta ja hänen valinnoistaan. Yksittäinen kuluttaja ottaa kantaa omilla arkipäiväisillä valinnoillaan jopa huomaamattaan.

 

Tässä raportin osassa pohditaan kestävän kehityksen edistämistä palvelujen ekotehokkuutta kasvattamalla. Tavoitteena on tutkia mahdollisuuksia palvelujen ekotehokkuuden kehittämiseksi kuluttajan ja palvelun tuottajan näkökulmasta. Tutkimus rajataan kotityöpalveluyrityksiin ELIAS – kotityöpalveluprojektin osana.

2. Ekotehokkuus eli luonnonvaratuottavuus

 

Tuotteen ekotehokkuudella eli luonnonvaratuottavuudella tarkoitetaan Schmidt-Bleekin määritelmän mukaan tuotteesta saatavien palvelusuoritteiden (esim. käyttökertojen tai -vuosien) summaa jaettuna tuotteeseen koko sen elinkaaren aikana tarvitun materiaalinkuluksen summalla. /1/  Rissan määritelmän mukaan ekotehokkuus on toimintaa, jonka tavoitteena on tuottaa enemmän palvelua ja hyvinvointia pienemmällä luonnonvarojen kulutuksella. /5/ Taustalla molemmissa määritelmissä on siis ajatus mahdollisimman suuresta hyödystä mahdollisimman vähän luontoa kuluttavin panoksin. Palvelusuoritteen lisäksi hyötyä voi olla elämänlaadun parantuminen ja yrityksen tuotto. Ratkaisua tuotteiden ja palvelujen ekotehokkuuden lisäämiseksi haetaan muun muassa dematerialisoinnista ja factor 10-ajattelusta. /1/

 

Dematerialisoinnilla tarkoitetaan tuotteen valmistamiseen ja käyttöön tarvittavien materiaalivirtojen pienentämistä. Materiaalivirtoihin kuuluvat raaka-aineet, energia, jalostuksessa syntyvät sivutuotteet ja jätteet. /5/ Factor 10 – ajattelulla tarkoitetaan sitä, että teollistuneiden maiden tulisi kasvattaa luonnonvarojen tuottavuutta vähintään kymmenkertaiseksi 50 vuodessa. Tavoitteena on maailmanlaajuinen luonnonvarojen kulutuksen puolittaminen. /4/ Factor 10 – ajattelu ja dematerialisointi ymmärretään esimerkiksi kännyköiden kehityksen avulla. 1980 – luvun vaihteessa markkinoille tulivat ensimmäiset kannettavat autopuhelimet. Tuotekehityksen kautta puhelimien massa saatiin pienettyä yli kymmenesosaan alkuperäisestä. Dematerialisointi tapahtui materiaalimäärää pienentämällä, materiaalien käyttöä tehostamalla ja kehittämällä uusia materiaaleja sekä tuotteen hyödynnettävyyttä parantamalla ja energian kulutusta pienentämällä.

 

Kotisiivouksessa ja pyykinpesussa ammattilainen käyttää vain tarvittavan annostuksen aineita. Kotipyykkäri tai -siivooja taas lorauttaa vielä varmuudeksi pesuainetta aimo annoksen tarpeettomasti ja jopa työn tuloksellekin vahingollisesti.  Samoin kotitalouksissa on äidytty käyttämään desinfiointiaineita siinä määrin, että viranomaiset ovat laannuttaneet maallikoiden intoa kotien desinfiointiin, täysin tarpeettomana ja jopa kehityksen kannalta vaarallisena toimintana. Ammattilaiset sitävastoin tuntevat käyttökohteet ja niihin tarvittavat aineet.  Ympäristöystävälliset valinnat ovat usein myös taloudellisesti kannattavia. Yksi ekotehokkuuden keskeisimmistä tavoitteista on saavutettu, jos ekotehokas käyttäytyminen tuo luonnonvarojen kulutuksen pienenemisen myötä samalla myös taloudellisia tuloksia. /5/   Säästäväisyys ja taloudellisuus ovat aina olleet järkevän kuluttajan toimintaa.  Jos ”tie sydämeen vie suun kautta”, näyttää myös siltä, että tie järkevään ekokäyttäytymiseen vie rahapussivaikutusten  kautta.  Eli taloudellisten hyötyjen osoittaminen houkuttelee kuluttajia entistä ekotehokkaampiin ratkaisuihin.  Kodin arkeen palveluja kehitettäessä tulisikin niitä tarkastella ympäristön kannalta, mutta varsinkin markkinoinnissa avaten rinnalle myös palvelun kuluttajalle tuottamat taloudelliset hyödyt.   Esimerkiksi tutkitusti on todettu, että hoidetun asunnon myyntihinta on keskimäärin 20 % suurempi kuin hoitamattomana pidetyn.   Puhdistaen ja kunnostaen omaisuuden arvo säilyy, mutta myöskin luonnon materiaaleja tärvääntyy vähemmän.   

 

Kuluttajien ekotehokkaisiin tarpeisiin vastataan liiketoimintoja kehittämällä ja ekologisesti optimaalisia valintoja tekemällä. Jätemäärien ja kuljetusten vähentäminen sekä pyrkiminen tuotekokonaisuuksiin  perustuvaan palveluun ovat esimerkkejä ekotehokkuuden lisäämisestä.

 

Tuotekokonaisuuksiin perustuvalla palvelulla tarkoitetaan esimerkiksi kylpyhuoneremontin myymistä asiakkaalle kokonaisuutena. Siihen kuuluvat asiantuntemuksen ja neuvonnan tarjoaminen muun muassa materiaali-valinnoissa, ehkä aineiden hankkimisessa avustaminen, tarvittavien pora-koneiden,  laattaleikkureiden ja välineiden vuokraaminen työhön,  työssä tarvitta-vien apuvälineiden kuten vaikka laatanväleihin kuivumisen ajaksi laitettavien narujen kierrättäminen kohteesta toiseen, purkumateriaalien huolehtiminen kierrätykseen tai lajittelu kaatopaikalle asianomaisiin paikkoihin, työn tekeminen ja lopuksi tarkkojen hoito- ja käyttäytymisohjeiden antaminen.  Asiakas saa oikeat materiaalit sekä oppii hoitamaan ja käyttämään kylpyhuonettaan siten, että se palvelee mahdollisimman pitkään. Tarvittavien koneiden ja laitteiden ollessa yrittäjän omia tai hänen muualta vuokraamiaan kasvatetaan palvelun luonnon-varatuottavuutta.

 

Kun kulutuksessa korvataan tuote palvelulla tai luovutaan esim. kirjeiden kirjoittamisesta sähköpostin myötä on kyse immaterialisaatiosta.  Kodeissa yleisesti runsasta vahvojen puhdistusaineiden käyttöä voidaan korvata palveluilla. Kun puhtautta ylläpidetään, riittävät miedommat puhdistusaineet ja pienemmät määrät.      Jos tuote voidaan korvata palvelulla kestävän kehityksen edellyttämällä tavalla, voidaan immaterialisaatiota pitää ekotehokkaana. /5/

 

3. Palvelun ekotehokkuus

 

Palvelun ekotehokkuus lähtee palvelun tuottajasta. Palvelujen tuottaminen lähellä asiakasta vähentää kuljetuksia.  Palveluyrittäjä käyttää tuotetta useammin kuin yksityiskuluttaja tai hän käyttää tuotetta tai laitetta asiakkaan kotona. Tuotteen tai laitteen palvelusuoritteiden määrä kasvaa, asiakkaan ja yrittäjän  elämän laatu paranee ja yrityksen tuotto kasvaa. Asiantunteva yrittäjä valitsee käyttöönsä laitteita, joiden materiaalipanos on pieni ja päästöt luontoon vähäiset. Yrittäjä kasvattaa ratkaisuillaan tarjoamansa palvelun ekotehokkuutta, mikä puolestaan parantaa yrityksen imagoa sekä loppujen lopuksi tuottaa yritykselle myös taloudellista hyötyä.

 

Kun talouteen hankitaan tavaroita ja laitteita, olisi syytä pohtia tarvitaanko itse laitetta tai tavaraa vai sen tuottamaa palvelua. Koriste-esineet ja taulut luovat viihtyisyyttä, eikä niillä ole sen ihmeellisempää funktiota. Sen sijaan ruohonleikkurin sijasta tarvitaan lyhyt nurmikko.  Kannattaako ostaa säännöllisin väliajoin uusi laite, hoitaa sen huolto, korjaus ja varastointi vai ostaa laitteen sijaan palveluna laitteen tuoma hyöty? Samalla laitteen käyttöön vaaditut resurssit saadaan hyödynnettyä toisaalla. /1/

 

Kotityöpalvelu on periaatteessa jo pitkälle ekotehokas palvelumuoto. Palvelun suorittaja tulee asiakkaan luo yleensä lähialueelta ja tuo omat siivousvälineet mukanaan. Kotityöpalvelun tarjoaja on ammattitaitoinen ja säästää oikeilla työmenetelmillä aikaa, vaivaa ja raaka-aineita. Ammattikäyttöön ovat vahvasti tulleet vettä säästävät siivousmenetelmät.   Ammattilainen tietää, miten välineet tulee huoltaa ja varastoida. Esimerkiksi pölynimurin käyttöikään vaikuttaa oleellisesti ilmansuodattimen puhdistus.  Ammattilainen    osaa välttää pinnoille vahingollisten aineiden käyttöä.  Lisäksi hän käyttää välineitään useita kertoja ja asiakkaan ei tarvitse ostaa omia välineitä. Pitkäikäisten, kestävien siivousvälineiden käyttö ja pienet pesuainemäärät pienentävät materiaalipanosta ja välineiden tiheä käyttö lisää palvelusuoritteiden määrä. Ekotehokkuus eli luonnonvaratuottavuus kasvaa. Palvelun ekotehokkuuden kehittäminen lähtee tämän hetkisen palvelun jalostamisesta.

 

4. Käytännön sovellutuksia kodin töiden ekotehokkuuden lisäämiseksi

 

Kaikkeen kotityöpalveluun tulee liittää välimatkojen huomioiminen. Mitä lyhyempi matka, sitä vähemmän kulutetaan luonnonvaroja. Siitä näkökulmasta ELIAS-nettitorilla www.elias.fi on palveluntuottajat ryhmitelty postinumeron mukaisesti. Siten kuluttaja ajautuu automaattisesti tiedustelemaan palveluja lähellä olevilta palveluntarjoajilta. Jopa polkupyörää voidaan harkita kulkuneuvoksi erityisesti, jos kyseessä on hoivatyö tai muu tehtävä, mikä ei vaadi tavaroiden kuljetusta.

 

Siivouksessa pesuaineen valinnalla ja oikeilla työmenetelmillä saadaan säästettyä niin aikaa, kuin ympäristöäkin. Täysin haitatonta puhdistusainetta ei ole olemassa, mutta haitallisuutta voidaan vähentää sopivalla annostuksella, ympäristömerkittyjä tuotteita suosimalla, valitsemalla suuret pakkauskoot ja kierrätettävät pakkaukset sekä käyttämällä luonnontuotteita, esimerkiksi etikkaa. Haja-asutusalueilla ympäristölle vaarattomien pesuaineiden käyttö on erityisen tärkeää, sillä jätevedet menevät umpisäiliöitä lukuun ottamatta luontoon jätevedenpuhdistamon sijasta.

 

Tehokas toiminta vahvojen pesuaineiden sijaan ja vähän energiaa kuluttavat laitteet säästävät luonnonvaroja myös siivouksessa. Nykyään markkinoilla on saatavilla muun muassa mikrokuituliinoja, joiden likaa sitova vaikutus perustuu sähköisiin varauksiin yhdessä mikrokuidun muodon ja koon kanssa, pesuaineeksi riittää pelkkä vesi. Samoin esimerkiksi höyrypesumenetelmät pesevät tehokkaasti kokonaan ilman pesuainetta.  Höyrypesu vaatii kuitenkin erikoiskoneen, jota ei suinkaan kannata lähteä hankkimaan jokaiseen kotiin, vaan ostaa työ palveluna.

 

Ruokapalvelussa lähialueen raaka-aineet ja luomutuotteet ovat ympäristöystävällisimmät valinnat. Ruokia kannattaa valmistaa suuria määriä kerralla, mahdollisimman vähän jalostetuista raaka-aineista. Jos kuitenkin on syytä käyttää jalostettuja tuotteita, tulisi huomioida einesten kotimaisuus. Suomalaiset elintarvikkeiden valmistajat ovat valveutuneita ympäristöasioissa ja heidän tuotteensa ovat kotimaisista raaka-aineista valmistettuja. /6/, /7/ Ruoanvalmistuksessa tulisi välttää kertakäyttöastioiden ja -pakkausten käyttöä. Kierrätyspakkaukset ja kestävät, pitkäikäiset astiat ja ruoanvalmistusvälineet lisäävät luonnonvaratuottavuutta. Tässä huomio kääntyy erityisesti kuluttajaan, jonka kotona ruoka valmistetaan.

 

Pihatöissä kompostointi ja sadeveden hyväksikäyttö kastelussa ovat oivia keinoja palauttaa luonnosta peräisin olevat tuotteet takaisin luonnon kiertokulkuun, mutta samalla hyötyen siitä. Jos kuluttaja ostaa ruohonleikkuu- tai pensasaidan-leikkuupalvelun yrittäjältä, välttyy hän koneen hankinnalta ja laitteen ylläpidolta työhön kuluvien resurssien lisäksi. Ruohonleikkurin ja pensasleikkurin palvelusuoritteet kasvavat yrittäjän käyttäessä niitä ja kuluttajat säästävät paitsi taloudellisesti myös luonnonvaroissa välttämällä laitteen hankinnan.

 

Remonttitöissä ekotehokkuutta lisätään suunnittelemalla tehtävä työ mahdollisimman valmiiksi, välttämällä hukkatavaraa ja hyödyntämällä vanhaa. Vuokraamalla laitteet, ruuvaamalla liimaamisen sijasta sekä muistamalla jätteiden huolto säästetään myös luonnonvaroja. /8/ Käytettyjä rakennusmateriaaleja myydään muun muassa internetissä (www.rakennus-luuppi.fi) ja useissa kaupungeissa on niin sanottuja ekotoreja, mihin saa tuoda tarpeettomat materiaalit lavuaareista oviin ja tilalle voi ostaa tarvitsemiaan tuotteita.

 

Kotityöyrittäjän tehtävä kotitalouksissa on ammattilaisena huomioida asiakkaan tarpeet. Esimerkiksi tapetoituaan tai maalattuaan yhdessä taloudessa, hän voisi sopia ylijääneiden materiaalien hyödyntämisestä seuraavassa taloudessa. Hoitamalla samalla kertaa pihatyöt ja pikkuremontit sekä pitämällä seuraa talon ikäihmiselle, yrittäjä säästää matkoissa, parantaa asiakkaan elämänlaatua ja hyvinvointia, lisää yrityksensä tuottavuutta sekä ekotehokkuutta.

5. Kotitalouksien jätehuolto – myyntivaltti yritykselle?

 

Jätehuolto on osa jokaisen kotitalouden arkea. Mihin laitetaan särkynyt kuumemittari tai hehkulamppu, entä vanha imuri tai pakastin? Lajittelemalla biojäte, lasi, paperi ja ongelmajäte sekajätteestä, saadaan sekajätteen määrää jo pienennettyä. Kodin jätteitä ovat myös pahvi ja kartonki, säilyketölkit, vanhat kodinkoneet, rakennusjäte, jne. Useimmat kunnat suosittelevat biojätteen keräystä erikseen ja taloyhtiöistä löytyy tähän tarkoitukseen biojäteastiat. Omakotitalouksissa komposti ajaa saman asian. Paperi, lasi, tyhjät säilykepurkit ja kartonkipakkaukset  kuuluvat alueellisten keräyspisteiden astioihin.

 

Alueellinen keräyspiste löytyy yleensä esimerkiksi lähimmän marketin pihasta. Ongelmajätteet (jäteöljyt, liuottimet, maalit, akut, loisteputket, röntgenkuvat, torjunta-aineet, jne.) kuuluu viedä jätteenkäsittelylaitokselle. Kotitalouksissa syntynyt ongelmajäte otetaan vastaan maksutta isoimpia kodinkoneita lukuun ottamatta. Ongelmajätteistä elohopeakuumemittarit ja lääkkeet kuuluvat apteekkiin. Toimivat kodinkoneet ja huonekalut voi toimittaa kierrätyskeskukseen, mutta käyttökelvottomien laitteiden ja tavaroiden paikka on jätteenkäsittely-keskuksessa.

 

Pelkästään orgaanista ainetta sisältävä tuote hajoaa luonnossa nopeasti, mutta valitettavasti suurin osa hylätystä tavarasta on hitaasti hajoavaa tai jopa ympäristölle vaarallista ja vaatii näin ollen esikäsittelyä esimerkiksi jätteenkäsittelylaitoksessa. Esikäsittelyn onnistumisen edellytyksenä on kotitalouksissa tapahtuva jätekomponenttien lajittelu erillisiin jätelajikohtaisiin keräysastioihin.

 

Jätehuollon tunteminen antaa yrittäjälle mahdollisuudet konkreettisten palvelujen kehittämiseksi. Näitä palveluja ovat esimerkiksi lajitteluneuvonta,  opastaminen tiensä päähän tulleiden hyödykkeiden loppusijoittamiseksi, kompostoinnissa avustaminen, käytöstä poistettujen tavaroiden ja laitteiden keräys ja kuljetus alueellisiin keräyspisteisiin, apteekkeihin, kierrätys-, hyötyjäte- tai jätteenkäsittelykeskuksiin jätelajista riippuen. Kotitalouden jätteitä voi viedä jätteenkäsittelykeskukseen ilmaiseksi. Yrittäjää neuvotaan tekemään kirjallinen sopimus jätteenkäsittelykeskuksen kanssa siitä, että yritys toimittaa ainoastaan kotitalouksien jätteitä.   Naapurin hylkäämä tavara ei toisen mielestä välttämättä aina ole hyödytön eli tavaroiden uudelleen käyttö muissa käyttötarkoituksissa on usein mahdollista.    

6. Yhteenveto

 

Mihin asettuu kotityöpalveluyrittäjän rooli? Hän tulee avuksi arkeen ja ottaa hoitaakseen esimerkiksi kodin siivouksen, vaatehuollon tai maalauksen. Hän voi toiminnallaan vaikuttaa myös kodin totuttuihin tapoihin. Lisäksi turhien kulutustuotteiden hankintaa saadaan vähennettyä ostamalla palvelu ammattitaitoiselta yrittäjältä. Ekotehokkaassa kotityöpalveluyrittämisessä luonnonvaroja säästävä kotitöiden tekeminen tuo  hyötyä sekä kuluttajalle että ympäristölle.

 

Kotitalouksissa tavaroista palveluun siirtyminen lisää työllisyyttä ja antaa mahdollisuuden verovähennykseen. Kuluttaja voi vähentää verotuksessa jopa 60 prosenttia maksamastaan kotona teetetystä arvonlisäverollisesta työstä.   Tässä yhdistyvät kestävän kehityksen ekologinen ja taloudellinen näkökulma, mutta työllisyyden kannalta myös yhteiskunnallinen kehitys.

 

Lähteet

 

/1/ Schmidt-Bleek, Friedrich. 2000. Luonnon uusi laskuoppi. Ekotehokkuuden mittari MIPS. Gaudeamus, Helsinki. 311 s.

/2/ Lorek, S., Spangenberg, J. H. 2002. Indicators for Environmentally Sustainable Household Consumption. Publication of Sustainable Europe Research Institute. Saatavissa: http://www.seri.at/publications/

/3/ Suomen kestävän kehityksen toimikunta.1995. Kestävän kehityksen määritelmä. Ympäristöministeriön internet-sivut. [viitattu 21.09.2003]. Saatavissa: http://www.vyh.fi/poltavo/keke/keke.htm

/4/ Autio S., Lettenmeier M. 2002. Ekotehokkuus - Business as Future. Yrityksen ekoteho-opas. Dipoli-raportit/Dipoli-reports C, ympäristökoulutus. Espoo. 80 s.

/5/ Rissa K. 2001. Ekotehokkuus – enemmän vähemmästä. Ympäristöministeriö. Edita, Helsinki. 208 s.

/6/ Saarioinen ja ympäristö 2002. Saarioinen-konsernin ympäristöraportti. [viitattu 25.09.2003] Saatavissa: http://www.saarioinen.fi -> Yritysinfo -> Ympäristö

/7/ Atrian laatu- ja ympäristöpolitiikka. 2003. Atrian internet-sivut. [viitattu 25.09.2003]. Saatavissa: http://www.atria.fi -> Yritys-Atria -> Laatu ja ympäristö

/8/ Ekoremontti – ohjeita ja vinkkejä ekoremontin tekijälle. 2002. Materiaalitehokkuuden neuvontaprojekti. Ympäristöministeriö. Opas saatavissa: http://www.vyh.fi/tutkimus/eu/matnep/matnep.htm