Puuvillatehdas
Vuonna 1860 Kyröskoskelle perustettiin puuvillatehdas,
joka myöhemmin kehittyi paperitehtaaksi ja on nyt laatukartonkeja
tuottava tehdas.
Yhtiön eri työntekijäryhmille oli ennenvanhaan kullekin omat
asuma-alueet kylässä.
Työntekijöille omansa, toimihenkilöille omansa ja Korkomäestä tuli
herrasväen asuinalue,
jossa talot oli sijoitettu tehtaalla vallinneeseen organisaatiojärjestykseen.
Patruuna, kamreeri jne….
Motellilla aito, vahva patruunahistoria
Motellin ympäristö Korkomäki oli siis Oy Kyro Ab:n paperitehtaan
herrasväen alue, jossa asui
”svenska talande bättre folk”. Tehtaan johto asui täällä aina
1970-luvulle.
Tehtaanjohtajan piano muutti pois samassa ovenavauksessa, kun
motellin piano kannettiin sisään.
Motellin päärakennus oli aiemmin Korkomäen ykkönen eli patruuna
Åströmin edustuskoti.
Motellin toiseen rakennukseen, Metsolaan hyväksyttiin herrasväen
aikoina asumaan ainoastaan akateemiset metsänhoitajat perheineen.
Teknikot keskiasteen tutkinnollaan eivät voineet päästä asumaan
Metsolaan.
Motelli ei koskaan ole ollutkaan tavallinen motelli, vaan patruunahistoria on saanut elää ja näkyä motellin puitteissa ja toiminnassa.
Nyttemmin motellin alue, Korkomäki on tunnelmallinen, rauhallinen ja viihtyisä asuinalue aivan Kyröskosken palvelujen vieressä.
Kyröskoski jo Kalevalassa
Kalevalassa kerrotaan koskestamme: ”Hämehessä Hälläpyörä”. Tämä Kyröskoski on kävelymatkan päässä motellista.
Kyröskoskesta lähtevä Pappilanjoki kulkee motellialueen reunaa. Kyröskoski ja Pappilanjoki kuuluvat Kyrösjärven reittiin, joka on 40 km pitkä.
Se kulkee Ikaalisten pohjoispäästä Hämeenkyröön, täältä Nokialle Siuroon ja sieltä edelleen Kokemäenjokena mereen.
Kyröskosken yläpuolen vesistö on 22 metriä ylempänä kuin alhaalla kulkeva vesistö. Kyröskosken pudotus onkin jopa Imatraa korkeampi.
Luonnon voiman väkevyyttä voi kokea kesäisin, kun Kyröskoski päästetään valloilleen. Pappilan jokea kulkee kesäisin Purimo –laiva.
Joella kuljettaessa tunnelma on lähinnä Amatzonin kaltaista, koska joki kulkee syvällä luonnon keskellä, kasviston seassa.
Motelli elää Nobel maisemissa
Hämeenkyröläinen Nobel-palkinnon saanut kirjailija F.E Sillanpää kuvasi hämeenkyröläisiä reheviä, kumpuilevia maisemia. Järvi oli taata Sillanpään mukaan
”maiseman silmä”. Tätä maisemaa kannattaa kyllä tulla katsomaan. Ja muista kääntää Tampereelta tullessa Sasin kylässä Mahnalan Maisematielle,
sieltä löytyvät hehkeimmät maisemat oikein läjäpäin.
Myllyt pyörivät – tervetuloa!
Motelli, joka ei ole ollenkaan tavallinen motelli on kysytty majoituskohde ja motellilla kuten paperitehtaallakin kysyntää riittää,
”myllyt pyörivät” täysillä ja tulevaisuus näyttää lupaavalta.
