OPETUSHALLITUS

AIHE: Kotityöpalvelualan ammattitutkinnon perustaminen

Esitämme, että Opetushallitus laatisi ammattitutkinnon kotityöpalvelualalle.

Perusteluina esitämme seuraavaa:

1. Kotityöpalvelujen määrällinen tarve merkittävässä kasvussa

Kotityöpalvelualalla toimii tällä hetkellä yli 20 000 henkilöä (Tilastokeskus ja Opetushallitus). Alalla toimivien ammattitaito vaatii ajantasaistamista yksilölliseen palvelutoimintaan. Nopeimmin ammatillistettavana ryhmänä ovat joko kotityöpalvelualalla tai muilla aloilla työelämässä jo toimivat aikuiset.

Kotityöpalvelu on ihmisen ja kodin normaalin arjen palveluja, joissa ei tarvita sairaanhoidollista ammattitaitoa (European Foundation). Kotityöpalvelualan osaamisalue on kodinhoidollinen työ sekä kotitalous- ja kuluttajapalvelu.

Kotityöpalvelualan ammattilaisten välitön vaje on noin 3000 kokopäiväistä työpaikkaa. Tämä koostuu toimivien noin 4000 kotityöpalveluyrityksen lisätyövoiman tarpeesta, siivousyritysten työvoiman tarpeesta, omaishoitajatarpeesta ja sesonkiaikaisesta alihankintatarpeesta matkailuyrityksiin, palvelukoteihin ja vastaaviin yrityksiin. Työvoiman puute on esimerkiksi vanhustyössä todettu suureksi. Kotityöpalvelualan vuotuinen lisätarve tulee olemaan 1000-1500 uutta työpaikkaa. ( Tilastokeskus, Omaiset ja Läheiset ry)

2. Kotityöpalveluita yhä useammin ostopalveluina

Eduskunnan päätöksellä tavanomaisen kotitaloustyön teettäminen on verovähennyskelpoista. Vuoden 2003 alusta vähennysmäärää on nostettu merkittävästi. Päättäjät pyrkivät ohjaamaan kotitalouksia ja kuluttajia kotityöpalvelujen ostamiseen ja siten mm työn jakamiseen. Valtiovallan tukitoimenpiteet ovat osoittautuneet kotitalous- ja kuluttajapalveluissa työn kysyntää lisääviksi. Tämä työllistymismahdollisuus on kyettävä nopeasti hyödyntämään työpaikoiksi.

Kotityöpalvelujen käyttämiseen on tarvetta ja halukkuutta sekä lisääntyvästi ostovoimaa. Tämä käyttäytyminen on leviämässä eri kuluttajaryhmiin. Kotityöalan ostopalveluita määrällisesti eniten käyttävät työssäkäyvät, kiireiset lapsiperheet, joiden vanhemmat ovat kolmikymppisiä. Arvojen muutokset ja kiireinen työelämä näyttävät taivuttavan ihmiset arjen palvelujen käyttöön.

Iäkkäiden ihmisten suhteellinen osuus väestöstä kasvaa. Pyrkimyksenä on rakentaa yhteiskunta siten, että palveluin voidaan tukea vanhusten asumista omassa kodissaan aina 85-vuoden ikään. Vanhuus sinänsä ei ole sairaus, joten kotona selviämisen tueksi tarvitaan tavanomaista kodinhoidollista palvelutyötä.

3. Ammattitutkinnolla laatua ja luotettavuutta kotityöpalveluille

Kuluttajien toimintaympäristön ja arvomaailman muutokset edellyttävät sisällöltään ja toteutustavaltaan entistä kehittyneempiä kotitalous- ja kuluttajapalveluja. Kuluttajat vaativat yksilöllisiä, ammattitaidolla suunniteltuja ja toteutettuja arjen palveluja.

Yksityinen yrittäjyys lähti kasvuun 90-luvun lopulla, kotitaloustyön tukikokeilun myötä. Yrittäjyyden kasvua vauhdittavat tällä hetkellä kuluttajakäyttäytymisen muutos, julkisen palvelun riittämättömyys kysyntään sekä valtiovallan toimenpiteet työn jakamiseksi ja työttömyyden vähentämiseksi (vrt kotitalousverovähennys). Yksityisten palvelujen käytön yleistyessä kotityöpalvelualalla oleellisimmiksi valintakriteereiksi ovat nousseet laatu ja luotettavuus. Ammattitaito on osa palvelun laatua. Kuluttajat ovat oppineet kysymään ammattitaitoa myös kotityöpalveluissa. Ammatillisuus edesauttaa luottamaan.

Yhteiskunnalliset muutokset heijastuvat palvelujen sisältöihin ja niitä kuvaaviin käsitteisiin. Pääosa Suomen kunnista on jättänyt pois käytöstä ”kotipalvelu” käsitteen. Uusi käsite on kotihoito. Julkinen sektori huolehtii resurssirajoitteen vuoksi kodeissa pääosin enää sairaanhoidollisista tehtävistä, kotihoidosta. Kodinhoidolliset tehtävät jäävät julkisen palvelun ulkopuolelle. Kunnat toimivat yksityisten palvelujen valvojina. Kotityöpalvelujen laadun osoittaminen onkin tällä hetkellä keskeinen yksityisen palvelun kehittämisalue.

4. Kotityöpalvelun ammattitaito arvostettavaksi pätevyydeksi

Kotitalousalan keskeinen ongelma on ollut arvostuksen puute. Kotityöpalvelun ammattitaito raken- tuu kodinhoidollisten ja kuluttamiseen liittyvien tehtävien vahvasta hallinnasta. Nyky-yhteiskunnassa tälle ammattitaidolle on runsaasti käyttöä ja työtilaisuuksia. Juuri nyt näyttäisikin olevan mahdollisuuksia ammattialan arvostuksen kohottamiseen.

Kotitalous- ja kuluttajapalvelun perustutkinto on laadittu nuorisoasteen tutkinnoksi. Sen rinnalle tarvitaan ammattitutkinto, jolla voidaan todentaa aikuisten ja alalla toimivien ammattitaitoa. Vasta kotitalous- ja kuluttajapalvelualan perustutkinto ja kotityöpalvelualan ammattitutkinto rinnakkain tarjoavat alalle riittävät mahdollisuudet koulutukseen innostamiseen ja alan ammatillisuuden vahvistamiseen.

Monipuolinen asiantuntemus nyky-yhteiskunnan arvostamissa ja tarvitsemissa asioissa tekee kotityöstä ostopalveluna haluttavaa. Kotityöpalvelu kuten siivous saavat yrittäjyyden itsellisyydestä entistä houkuttelevamman ammattistatuksen. Statuksen myötä arvostus ja työstä maksettava korvaus noussevat.

5. Kotityöpalvelualan ammattitaidon sisältö

Kotityöpalvelualalla toimiminen edellyttää kypsyyttä ja mielellään elämänkokemusta. Työntekijän työympäristönä ovat vaihtelevasti varustetut kodit ja erilaiset ihmiset. Se vaatii työmenetelmien ja työvälineiden uudenlaista lähestymistapaa. Kokemuksellisen ongelmanratkaisu- ja soveltamis-kyvyn merkitys työn onnistumisessa on keskeinen. Ammattitutkinnon sisällön tulee tukea ammatillistumisen motivaation heräämistä ja olla vankan käytännönläheistä. Kotityöpalvelun ammattiopinnoille lähtökohtana pitää olla konstruktivistinen oppimiskäsitys, joka huomio aikuisen oppijan valmiudet ja kokemustiedon. Aikuisten opinnoissa keskeistä on merkitysten rakentaminen teoreettiselle, mutta myös käytännön tiedolle. On hyödyllistä, jos opiskellessa voi peilata teoriatietoa omaan tapaansa toimia kotityöpalvelualalla.

Lama polkaisi kolmannen sektorin yhdeksänkymmentäluvun alusta räjähdysmäiseen kasvuun hoitamaan julkisen kotipalvelun voimavarojen ulkopuolelle rajautuneita tehtäviä kuten kotisiivousta tai veteraaniapua. Yhdistysten ja järjestöjen toiminta on jo kymmenen vuotta ollut perusteiltaan kokeiluluontoista ja sattumanvaraisella työvoimalla hoidettua. Kotitalouspalveluissa käytetyn työvoiman valintakriteeri on edelleenkin vain riittävän pitkä työttömyysaika. Ammattitaitoa ei huomioida valinnassa, eikä kotityöpalveluja suoritettaessa. Kolmannen sektorin toimintatavalle kotityöpalvelualalla ei enää ole nähtävissä suuria mahdollisuuksia ilman, että työhön saadaan koulutusta ja ammattimaisuutta. Ammatillistuminen on välttämättömyys niin työntekijöiden kuin asiakkaidenkin näkökulmasta. Kotityöpalvelun ammattitutkinnossa pitää huomioida kolmannen sektorin tarpeet.

Ammattitaitovaateisiin nousee uusia ulottuvuuksia, kun palveluja tuotetaan liiketaloudellisin perustein. Kuluttajalähtöinen tuotekehittämistyö ja yksilöllisten arjen palveluiden kilpailukykyinen tuottaminen ovat kotityöpalvelualan uusia haasteita, joihin ammattitutkinnon suorittamisen tulee pätevöittää. Kotityöpalvelualan ammattitutkinnon sisällön tulee antaa ammattitaito, joka herättää työkysyntää, arvostusta ja josta maksetaan riittävästi suhteessa muihin ammattialoihin.

Näillä perusteluilla esitämme, että Opetushallitus ryhtyisi toimenpiteisiin, jotta kotityöpalvelualalla toimiville ja alalle haluaville aikuisille saataisiin ammattitutkinto ja siten mahdollisuus ammattitaitonsa lisäämiseen, osoittamiseen ja mittauttamiseen.

Helsingissä 9.3.2003

___________________________ __________________________

Visa Heinonen Tarmo Luoma

professori toimitusjohtaja

Helsingin yliopisto Työtehoseura ry

Kuluttajaekonomia

__________________________

Taija Härkki

projektipäällikkö

ELIAS – kotityöpalvelualan

kehittämisprojekti

Työtehoseura ry